Lauantain Hesarin autoliitteessä oli
parin auton koeajo, ja niissä toimittaja antoi pluspisteitä auton
kiihtyvyydestä ja suorituskyvystä ja ajo-ominaisuuksista.
Tuollaisen arvostelun lukeminen saa minut suorastaan raivoihini,
koska se on jyrkässä ristiriidassa saman lehden ajaman “ylinopeus
on maailman pahin rikos” -kiihkoilun kanssa. Ovatko toimittajat
sadisteja? Eikö nimittäin sairas mateleminen koko ajan alenevien
nopeusrajoitusten mukaan ole sitä pahempaa kidutusta mitä paremmat
ajo-ominaisuudet autossa on, ja mitä tehokkaampi ja kiihtyvämpi
auto on? Eihän auton kuljettaminen nopeusrajoitusten mukaan
oikeastaan edes ole vielä mitään ajamista vaan korkeintaan
epämääräistä kuljettamista tai ohjaamista. Mihin silloin
“ajo-ominaisuuksia” tarvitaan? Alle kahdeksankympin vauhdissa
tuskin edes huomaa, millaiset “ajo-ominaisuudet” autossa on. Ja
sitä paitsi, eivätkö huonot ajo-ominaisuudet ole siinä mielessä
hyvä asia nykyisessä rajoitusten ja alhaisten nopeuksien
maailmassa, että ne saavat aikaan edes vähän virikkeitä
kuljettajilla, jotka muuten tylsistyvät hulluuden partaalle, kun
auton ohjaileminen mateluvauhdilla on niin tylsää.
Olen looginen ihminen, ja epäloogisuus
ärsyttää minua aivan sietämättömästi. Epäloogista on se, että
sanotaan, että ei saa ajaa kovaa, mutta samalla kehutaan autossa
sellaisia ominaisuuksia, jotka houkuttelevat ajamaan kovaa ja jotka
tulevat näkyviin vasta, kun ajetaan kovaa. Loogista olisi kehua
auton heikkoa tehoa, huonoa kiihtyvyyttä, surkeita ajo-ominaisuuksia
ja matkustamon melua kovissa nopeuksissa, jos tavoitteena on saada
kuljettajat ajamaan nopeusrajoitusten mukaisesti matelemalla.
(Teksti on kopioitu päiväkirjasta.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.