Ajo-ominaisuudet

Lauantain Hesarin autoliitteessä oli parin auton koeajo, ja niissä toimittaja antoi pluspisteitä auton kiihtyvyydestä ja suorituskyvystä ja ajo-ominaisuuksista. Tuollaisen arvostelun lukeminen saa minut suorastaan raivoihini, koska se on jyrkässä ristiriidassa saman lehden ajaman “ylinopeus on maailman pahin rikos” -kiihkoilun kanssa. Ovatko toimittajat sadisteja? Eikö nimittäin sairas mateleminen koko ajan alenevien nopeusrajoitusten mukaan ole sitä pahempaa kidutusta mitä paremmat ajo-ominaisuudet autossa on, ja mitä tehokkaampi ja kiihtyvämpi auto on? Eihän auton kuljettaminen nopeusrajoitusten mukaan oikeastaan edes ole vielä mitään ajamista vaan korkeintaan epämääräistä kuljettamista tai ohjaamista. Mihin silloin “ajo-ominaisuuksia” tarvitaan? Alle kahdeksankympin vauhdissa tuskin edes huomaa, millaiset “ajo-ominaisuudet” autossa on. Ja sitä paitsi, eivätkö huonot ajo-ominaisuudet ole siinä mielessä hyvä asia nykyisessä rajoitusten ja alhaisten nopeuksien maailmassa, että ne saavat aikaan edes vähän virikkeitä kuljettajilla, jotka muuten tylsistyvät hulluuden partaalle, kun auton ohjaileminen mateluvauhdilla on niin tylsää.

Olen looginen ihminen, ja epäloogisuus ärsyttää minua aivan sietämättömästi. Epäloogista on se, että sanotaan, että ei saa ajaa kovaa, mutta samalla kehutaan autossa sellaisia ominaisuuksia, jotka houkuttelevat ajamaan kovaa ja jotka tulevat näkyviin vasta, kun ajetaan kovaa. Loogista olisi kehua auton heikkoa tehoa, huonoa kiihtyvyyttä, surkeita ajo-ominaisuuksia ja matkustamon melua kovissa nopeuksissa, jos tavoitteena on saada kuljettajat ajamaan nopeusrajoitusten mukaisesti matelemalla.

(Teksti on kopioitu päiväkirjasta.)