Eräällä foorumilla eräs kirjoittaja kysyi, mitä muuta ehdokkaiden vaalitilaisuudet ovat kuin yrityksiä manipuloida äänestäjiä taakseen. Ajattelin, että vastaan muutamalla rivillä, mutta...
Pitäisikö kaikkein halpahintaisimman manipuloinnin vähentämiseksi poistaa äänioikeus ihmisiltä, joiden älykkyysosamäärä alittaa tietyn tason. Pitäisikö äänestäjille järjestää tentti sen varmistamiseksi, että he ymmärtävät mistä vaaleissa on kyse. Jos äänestäjä ei tiedä poliittisesta järjestelmästä mitään, onko hän pätevä valitsemaan sinne poliitikkoja.
Koska politiikka on joka tapauksessa mitä on, eiköhän nykyinen järjestelmä riitä. Se edustaa mennyttä aikaa, että kansalaisten äänioikeutta joillakin perusteilla rajoitettaisiin. Amerikkalaiset tosin ovat keksineet piiloälykkyystestin äänien karsimiseksi. Ehdokkaan pitää osata rekisteröityä äänestäjäksi ja käyttää äänestyskonetta vaalipaikalla. Bush taisi aikoinaan voittaa vaalit juuri sillä perusteella, että kaikki Al Goren äänestäjät eivät olleet osanneet äänestää.
Äänestäjät tekevät päätöksensä enemmän tunteen kuin tiedon perusteella. Nyt meneillään olevissa vaaleissakin tunteet lopulta ratkaisevat. Ehdokkaiden välillä on niin vähän näkyviä eroa, että valintaa ei voi tehdä muuten kuin tunteiden perusteella. Harvoja järkisyitä olla äänestämättä Haavistoa on hänen "asumisjärjestelystään" mahdollisesti aiheutuvat kiusalliset tilanteet valtiovierailujen yhteydessä. Jos Haavisto valitaan, Mäntyniemestä tulee Suomen tunnetuin poikamiesboksi, joku ehkä ajattelee. Ilman tätä ongelmaa Haavistolla olisi huomattavasti paremmat mahdollisuuden voittaa vaali. Tähän asiaan hänen presidenttiytensä lopulta kaatuu. Se käy ilmi, kun lukee kommentteja foorumeilla ja muuallakin. Tämä oli tietysti selvää alusta alkaen.
Jos ehdokkaiden taustoihin ja ajatusmaailmaan tutustuu tarkemmin, valinnan heidän välillään voi tehdä muutenkin kuin tunnepohjalla. Jonkin verran eroja nimittäin löytyy myös ehdokkaiden poliittisesta ajattelusta.
Eräs tietty Niinistön esittämä mielipide on sellainen, että se tekee yhtä vaikeaksi minun äänestää häntä kuin olisi helluntailaiselle äänen antaminen julkihomolle. Niinistön mielipiteen takana on tietenkin laajempi arvomaailma, joten loppujen lopuksi hänen äänestämisensä tökkää tähän arvomaailmaan.
Joskus yksi ihmisen esittämä virke tai sana on kuin jäävuoren huippu, joka paljastaa mitä pinnan alta löytyy ja kuinka paljon sitä löytyy. Tällä perusteellahan Halla-ahoakin on arvioitu rasistiksi. Muutama lipsahdus siellä täällä, ja maine on saavutettu tai menetetty, riippuen siitä, miltä kannalta asiaa katsoo. Muutama sana voi merkitä enemmän kuin tuhat sivua. Aleksander Stubbin kommentti Pohjoismaiden Neuvostosta tullaan aina muistamaan hänen todellisena mielipiteenään, vaikka hän kuinka pitäisi juhlapuheita Pohjoismaiden Neuvoston puolesta. Väsyneenä tai pahantuulisena tai humalassa ihminen lipsauttaa todelliset mielipiteensä.
Niinistön eräät kirjoitukset ja vaalikonevastaukset antavat hyvän kuvan siitä, mikä Niinistö on miehiään. Ötökkäkirjoitus esimerkiksi:
”Onko nyt viimeinenkin puu jätettävä pystyyn mätänemään, niin että kaikki metsämme rämettyvät läpipääsemättömiksi ryteiköiksi, joita kauniisti kutsutaan luonnontilaisiksi aarniometsiksi. Ja kaikki tämä vain sen takia, että jokainen tupajumi ja torakka saisi viettää monimuotoista ja onnellista elämää. Me suomalaiset olemme luonnonläheinen kansa, mutta miksi suojelisimme leivän suustamme.”
Niinistö käyttää värikästä ja huvittavaa kieltä, mutta hän ampuu ronskisti yli. Ensinnäkin, onko kukaan vaatinut, että ”viimeinenkin puu” olisi jätettävä pystyyn. Mitä tällä edes tarkoitetaan? Sitäkö, että yhtään puuta ei saisi kaataa? Ei kai tällaista ole edes itse Linkola vaatinut. Metsien suojelijat ovat ainoastaan vaatineet, että joitakin luonnontilaisia vanhoja metsiä säästettäisiin hakkuilta luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Kaadettavaa puuta jäisi vielä paljon.
Ovatko luonnontilaiset metsät jossakin rämettyneet ryteiköiksi? Eivätkö ryteiköt ole ihmisten aikaansaannosta? Metsä on hakattu paljaaksi, ja tyhjän alueen ovat täyttäneet nopeasti kasvavat puulajit. Lopputuloksena on ollut ryteikkö. Koskemattomassa luonnossa isot puut vievät niin paljon elinvoimaa ja valoa ympäriltään, että ryteikköä ei pääse syntymään. Jättimäisen kuusen lähistöllä ei kasva edes ruohoa puhumattakaan mistään isommista kasveista.
Tupajumeihin ja torakoihin viittaaminen sekä vihjaus, että metsänsuojelu vie leivän suustamme, on halpahintaista propagandaa. Tupajumit ja torakat ovat kotien inhottuja tuhohyönteisiä, joita on esiintynyt erityisesti menneinä aikoina, jolloin oli myös nälänhätää. Niinistö vihjaa tavallaan kirjoituksessaan, että metsänsuojelijat pitävät inhottuja tuhohyönteisiä arvokkaampina kuin ihmisiä, jotka saavat heidän puolestaan kuolla nälkään.
Presidenttiehdokas Haavisto luonnollisesti kannattaa vanhojen metsien suojelemista. Kansanedustajana ollessaan hän on tehnyt asiaan liittyen toivomusaloitteen.
Niinistön aikoinaan vaalikoneessa antama ”ehdottomasti samaa mieltä” vastaus kysymykseen, ”pitäisikö poliisin saada lisää valtuuksia” on myös tunteisiin vetoavaa propagandaa. Teksti on kopioitu tähän kirjoitusvirheineen:
"Maailmassa on paljon pahuutta,rikolliset eivät tunne toimivaltuusrajoitteita. Erityisesti kansainvälisen rikollisuuden ja terrosimin torjuminen vaativat ajan tasalla olevat ja riittävät poliisivaltuudet. "
Maailmassa on pahuutta, eikä sitä ole vähiten niissä maissa, joissa poliisilla on kaikkein laajimmat valtuudet. Pikemminkin päinvastoin. Kun poliitikko vetoaa käsitteeseen ”pahuus”, se on samaa kuin jos joku pelottelisi lapsia, että ”Pöö, paha tulee”. Eihän edes pahuus-käsitteen sisällöstä ole olemassa yksimielisyyttä. Jonkun mielestä pahuutta on se, että homo voidaan valita presidentiksi. Jonkun toisen mielestä olisi pahuutta, jos homoa ei voitaisi valita presidentiksi. Monissa asioissa yhden pahuus on toisen hyvyys ja päinvastoin.
Kansainväliseen rikollisuuteen ja terrorismiin viittaaminen on myös aiheetonta pelottelua. Kansainvälinen rikollisuus toimii, jos se on toimiakseen. Poliisin valtuudet eivät ole kynnyskysymys. Vielä vähemmän ne ovat kynnyskysymys terrorismin torjunnassa. Monet amerikkalaiset valittavat, että vuonna 2001 säädetty Patriot Act rajoittaa ihmisten vapautta, mutta ei vaikuta terroristeihin sitä eikä tätä.
Pekka Haavisto vastasi vaalikoneessa, että poliisi ei tarvitse lisää valtuuksia. Hän perusteli mielipidettään näin:
"Poliisin valtuudet tuntuvat tällä hetkellä olevan sopusoinnussa tarpeiden kanssa. Suomessa ei esimerkiksi ole terrorismia, joka vaatisi aivan toisenlaista poliisitoimintaa. Valtuuksien lisääntyessä myös kansalaisten oikeusturvasta on huolehdittava."
Toinen ehdokkaista vaatii poliisille lisää valtuuksia vetoamalla epämääräisesti maailman pahuuteen ja terrorismin uhkaan, jota ei käytännössä juuri ole. Toinen ehdokkaista perustelee kantaansa käänteisesti sillä, että Suomessa ei ole terrorismia. Hän myös näkee vaarat, joita poliisin valtuuksien mahdollinen lisääminen aiheuttaa kansalaisten oikeusturvalle.
Jos pitää valita populistisia typeryyksiä laukovan poliitikon ja järkevät mielipiteensä analyyttisesti perustelevan poliitikon väliltä, millaiset ihmiset valitsevat mieluummin ensimmäisen?
http://www.ksml.fi/uutiset/presidentinvaalit/teuvo-hakkarainen-aanestaa-niinistoa/989054
Vaikka Haaviston on näissä vaaleissa väitetty olevan älymystön ehdokas, muutamat älymystöön kuuluvat äänestävät kuitenkin Niinistöä. Filosofian tohtori, kansanedustaja Jussi Halla-aho kannattaa Niinistöä ehkä siksi, että Halla-aho kuuluu Niinistön ohella siihen samaan pieneen joukkoon, joka Helsingin Sanomien vaalikoneessa vuonna 2007 oli täysin samaa mieltä siitä, että poliisin valtuuksia on lisättävä. Tällainen mielipide sopii hyvin hänen väitettyyn mutta todistamattomaan äärioikeistoideologiaansa:
"Vihervasemmistolaisessa propagandassa poliisi nähdään vihollisena, joka rajoittaa kansalaisten vapauksia. Tosiasiassa poliisi on se viranomainen, joka suojelee tavallisia ihmisiä rikollisilta ja anarkialta."
Ja nykyiset valtuudetko eivät riitä? Rikolliset uhkaavat? Anarkia uhkaa?
Ovatko Halla-aho ja Niinistö aateveljiä? Onko Niinistö Kokoomuksen viittaan pukeutunut piiloperussuomalainen?
Kuka niitä kansalaisten vapauksia rajoittaa, jos ei vihervasemmistolaisessa propagandassa mainittu poliisi? Lain mukaanhan ainoastaan poliisilla on oikeus ja keinot (aseet) rajoittaa kansalaisten vapautta. En minä voi mennä rajoittamaan kenenkään vapautta. Eikä kansanedustaja Halla-ahokaan voi. Se, että poliisille annetaan lisää valtuuksia, tarkoittaa sitä, että poliisille annetaan lisää oikeuksia puuttua kansalaisten yksilönvapauteen. Siitähän tässä on kyse. Pohjois-Koreassa nämä poliisin valtuudet on viety hyvin pitkälle, mutta tällä ei liene ollut mitään vaikutusta kansalaisten vapauden määrään – ainakin jos Niinistön ja Halla-ahon logiikkaa seuraa.
Helsingin Sanomat on valitettavasti poistanut vuoden 2007 vaalikonevastaukset näkyvistä, mutta onneksi niitä on yksi ja toinenkin ehtinyt kirjoittaa muistiin.
Edellä mainittuun vaalikoneeseen vastannut kansanedustaja Tarja Filatov oli täysin eri mieltä väittämän ”poliisin valtuuksia tulisi lisätä” kanssa (Haavisto oli vain ”jokseenkin eri mieltä”). Filatov perusteli kantaansa seuraavasti:
"Turvallisuus ei lähde poliisista vaan sosiaalisesta osallisuudesta. Valtuudet ovat riittävät. Rikollisuuden torjunnan varjolla ei saa kaventaa ihmisoikeuksia"
Filatov on luonnollisestikin ilmoittanut kannattavansa Pekka Haavistoa presidentiksi.
Näissä vaaleissa on selvästikin vastakkain kovia arvoja puolustava ideologia (lisää valtaa poliisille, lisää ihmisiä vankiloihin, sudet tapettava, aarniometsät hakattava) ja pehmeämpiä arvoja puolustava ideologia (inhimillisyyttä, suvaitsevaisuutta, luonnonsuojelua, eläinsuojelua).
